20 toukokuuta, 2017

Hiding

Juu, tiedetään. Me ollaan taas oltu vähän piilosilla.


Juttuja olis kyllä vaikka kuinka, kunhan joku ne vaan julkasis! Olis mm. asiaa normaliudesta, Morticiasta, Tirriäisestä, omista kissoista, hankinnoista, vois höpötellä ihan arkipäiväisistäkin jutuista. Sitä inspiraatiota tarttua koneeseen on etsitty kissojen ja... noh... kissojen kanssa.

Varsinkin yhden tietyn kissan toimesta.





Tirriäinen on kasvanut hienosti! Painoa oli viime punnituksessa melkein 1,8kg (lähtöpaino 2kk sitten 600g) ja neiti on rohkaistunut aivan silmissä! Pari viikkoa sitten siirsin tytön makuuhuoneesta kissahuoneeseen Mortician seuraksi, ja siellä ollessaan Tirri sai rohkeuspuuskan, ja on sillä tiellä edelleen. Antaa vieraidenkin silitellä, ainakin hieman 😉

Meillä oli viime yön täällä yövieras, ja aamulla kuulin hieman juttua jostakin pienestä riiviöstä, joka oli yrittänyt pitää vierasta koko yön hereillä hyppimällä tämän päällä. En tunnistanut riiviötä kuvauksesta *wisl*

No minä se en ainakaan ollu!

07 huhtikuuta, 2017

Lambin maku

Emäntä toi töistään tuliaisia.
Vastakerittyä lampaanvillaa.
Samalla niiiiin ihanaa, ja niiiin ärsyttävää.
Tarttuu kieleen.



03 huhtikuuta, 2017

Kenen arpa voittaa?

Noniin. Enigma -älypelin arvontaan osallistui kaiken kaikkiaan 8 kissatyyppiä. Yritys täällä Kissakolmiossa oli kova, jotta olisimme saaneet kissakansalaisen suorittamaan tämän arvonnan, mutta kyllähän te tiedätte, ei kukko käskien laula eikä myöskään kissa käskien arvo, joten random.org sai jälleen kerran tulla avuliaana auttamaan.

Eli annoin jokaiselle kommentoijalle oman numeron kommentointijärjestyksessä (Sofia & Olga 1, Humina 2, Pepsi 3, Pena & Punkku 4, Ruffe & Coco 5, Mimmi & Alfred 6, Sini 7 ja Laura 8), ja tällä kertaa voittajaksi valikoitui numero neljä; Pena ja Punkku!


Suuren suuret onnittelut, toivottavasti älypelistä on teillä iloa 😊
Villitassu on palvelusväkeenne henkilökohtaisesti yhteydessä parin päivän sisällä, joten käskekääs emäntänne tarkkailla sähköpostiaan!

29 maaliskuuta, 2017

Työtä ruoan eteen

Blogiyhteistyö. 

Meillä on ollut jo parisen vuotta käytössä Catit Design Senses Labyrinth -raksutorni meidän jätkillä, ja olemme olleet siihen oikein tyytyväisiä. Se on yllättävän hyvin pysynyt pystyssä, vaikka jätkät eivät aina jaksakaan kehittää älynystyröitään tassulla kaivelemalla, vaan menevät suoraan ruoan alkulähteille, eli tornin päällä olevalle isolle reiälle mässyttämään.

Niinpä halusin hankkia meille päivityksen älyruokintaa koskien, ja tilasin Villitassusta Savicin Pet Enigma -älypelin medium-koossa.

Jo pakkaus itsessään kiinnosti kulmakunnan kovinta kollikaksikkoa.



Jätin pikkukollit tutustumaan laatikkoon paremmin, ja vein sisällön tämän isomman raksumonsterin luo. Lalli rrrrakastaa raksuja, eikä tämä jätkä mikään tyhmä ole, joten älypeli otettiin innostuneesti vastaan.

Lallin lapiolla on hyvä kaivaa koko tassullinen raksuja kerralla esiin piilostaan.



Sitten oli muiden vuoro. Lilliä ei raksut sen suuremmin kiinnosta, joten matriarkka jätti koko hökötyksen omaan arvoonsa, mutta Chaplin ja Crusoe kävivät malttamattomina raksupiilojen kimppuun. Crusoe ehkä enemmän etunenässä, isomman oikeus nääs.




Älypeli tarjoaa juuri sopivasti haastetta. Ei liikaa, koska silloin nämä malttamattomat mammanpojat kyllästyisivät, mutta ei myöskään liian vähän, koska se ei jaksa niin kauaa kiinnostaa.




Meillä ollaan hyvinkin tyytyväisiä tähän ostokseen! Ainoa miinuspuoli tällaiselle laiskanpuoleiselle palvelusväkeen kuuluvalle on se, ettei tämä kestä astianpesukonekäsittelyä, mutta kissojen näkökulmasta tämä saa kyllä täydet viisi tassua!

Vielä on testaamatta tämä märkäruokatarjoilussa, ehkä juurikin tuon käsinpesupakon takia 😄
Samoin possunsydän voisi olla oikeinkin oivallinen tarjoiltava.

Villitassu lähestyi meitä mukavissa merkeissä tarjoten yhden M-koon Enigman arvottavaksi blogin lukijoiden kesken. Voit osallistua näihin arpajaisiin ensinnäkin olemalla meidän lukija, ja toiseksi jättämällä kommentiksi kumman värinen älypeli olisi mieluisampi 3.4. klo 12 mennessä tämän postauksen kommenttikenttään, muistathan jättää myös sähköpostiosoitteesi, jotta saamme sinuun yhteyden, mikäli arpaonni osuu kohdallesi!
(EDIT: lisätty yksi osallistumispäivä lisää!)

Ja mikäli arpaonni ei nyt suosi, eivät nämä mitään maltaita maksa itsekään ostamalla.

*kuva lainattu Villitassun facebook -sivuilta*

Tässä vielä Lalli esittelemässä lapioimistaitojaan.

27 maaliskuuta, 2017

Maanantai

Kissakolmion oma Karvinen on asian ytimessä.
Maanantait väsyttää.
Varsinkin kellojen siirron jälkeen.
*sigh*



25 maaliskuuta, 2017

Mitä kuuluu kilpirauhasrintamalle?

Kissakolmion matriarkalla, arvoisalla lady Lillillä, todettiin viime vuoden tammikuun lopussa kilpirauhasen liikatoiminta. Tähän saimme silloin lääkitykseksi Felimazolea annostuksella 1tbl aamuin illoin, ja pari kuukautta meni näin oikein mukavasti. Kontrollikäynnillä todettiin, ettei tuo annostus ihan vielä riitä, vaan jouduttiin lisäämään aamuannokseen vielä yksi tabletti lisää, ja tällä annostuksella arvot saatiin laskemaan viitearvoihin.
Mutta jottei elämä olisi liian helppoa, aiheutti tämä lääkemäärän nosto Lillin leukaan iho-oireita, ja lääkitys jouduttiin lopulta lopettamaan kokonaan. Kuinkas muutenkaan.

Seuraavaksi lähdimme vastahakoisesti testaamaan Y/D -ruokavaliota kuivaruoan ja -märkäruoan muodossa, ja nämä maistuivatkin Lillille hyvin. Jonkin aikaa. Lopulta Lilli vaan totesi, että hänhän ei tuollaista enää syö, ja näki mieluummin vaikka nälkää kuin olisi imuroinut lautastaan tyhjäksi.

Ei auttanut muu kuin ottaa puhelin kauniiseen käteen, ja soitella meidän luottoeläinlääkäriltä reseptiä Tyrazoliin, tähän ihmisten kilpparilääkkeeseen. Tyrazolia Lilli sai ensimmäiset kaksi kuukautta ½tbl aamuin illoin. Tämän kuun alussa kävimme sitten taas verikoekontrollissa tsekkaamassa onko lääkeannos oikea, vai tarvitseeko sitä vielä säätää.

Valmisteluissa oli tietenkin pari ahkeraa apulaista mukana.

"Hei, uus huopa!"

"Okei, tää häkki on ny todettu turvalliseks matriarkalle"

Lilli saa eläinlääkärireissuille päällensä valjaat, ja hänen arvoisa matriarkkuutensa saa kävellä ihan omin pikku töppösin lääkärin ovesta sisälle, mutta automatkat Lilli joutuu silti kököttämään kiltisti häkissään.


Odotushuone oli kerrankin tyhjä, joten Lillin ei tarvinnut näyttää kenellekään koiralle kaapin paikkaa ;)


Me ollaan saatu täällä kissablogistaniassa lukea monen kissan kauhukokemuksista koskien eläinlääkärireissuja, ja kuinka jotkut joudutaan rauhoittamaan suoriltaan, ennenkuin mitään tutkimuksia pystytään edes tekemään. Tässä Lillin näyte, kuinka hän käyttäytyy eläinlääkärissä 😄

"Tsekataan tässä eläinlääkärin kanssa viime käynnin verikokeiden tuloksia"

Tällä kertaa verikoe saatiin otettua melkein ensimmäisellä yrityksellä, pienet ne mummun suonet ovat edelleen, mutta paremmin onnistui tällä kertaa. Verikokeiden jälkeen emäntä jutteli lääkärin kanssa hetken niitä näitä, ja sillä aikaa Lilli päätti vetää vähän lonkkaa. Eli ei, Lilli ei ole alemmassa kuvassa rauhoitettuna, vaan ihan muuten vaan pötköttelee rentona pöydällä. Eläinlääkäri ihan säikähti, että Lilli olisi järkytyksestä kehittänyt itselleen ödeeman tai sydänongelman, ja kaivoi stetoskoopin esille, mutta ehei, mummua vaan alkoi ramasemaan 😄


Kun pääsimme takaisin parkkipaikalle, pääsi Lilli köpöttelemään takaisin kotiovelle ihan itse. Tuntui, että koko Hervannan koirat olivat päässeet samaan aikaan pissalenkille, sen verran paljon niitä tuli vastaan. Niiden omistajat tuntuivat hämmentyvän nähdessään remmin toisessa päässä tällaisen mummukissan, joka ei olisi voinut vähät välittää hössöttävistä koirista. Lilliä ei vaan kiinnosta.



Ja pitihän Lillin päästä testaamaan myös muutamat puut ja niiden kiipeilymahdollisuudet. Eihän kävelyreissu muuten olisi ollut kunnollinen! Pitäisi kyllä ehdottomasti käydä Lillin kanssa useammin ulkoilemassa, Lilli kun on meidän kissoista ainoa, joka tykkää remmissä ulkoilla, tai noh, ulkoilla ylipäätään.


Ja mitäpä testeissä tällä kertaa löytyi? Arvo oli 6,9 eli aivan liian korkea. Viitearvo on 0,9-2,9, joten emme ole lähelläkään sitä. Päädyimme lääkärin kanssa nostamaan Tyrazolin annostusta ½tbl päivässä, eli Lilli saa nyt 3/4tbl aamuisin ja iltaisin. Toivottavasti tällä päästäisiin sinne viitearvojen sisälle. Ja toivottavasti tämä nosto ei taas aiheuta Lillille ihomuutoksia, tai joudumme lopettamaan tämänkin lääkityksen. Silloin jäljelle jäisi ainoiksi vaihtoehdoiksi joko kilpirauhasen osittainen leikkaus tai melkoisen hinnakas radiojodihoito. Luultavasti valitsisimme silloin radiojodihoidon, sillä se on tehokkaampi, vaikkakin vaatisi omat järjestelynsä.

Mutta parin kuukauden päästä käymme uudestaan kontrollissa, joten silloin olemme taas viisaampia!

23 maaliskuuta, 2017

Tirriäinen


 11.3. meille muutti uusi hoidokki, pienenpieni Tirriäinen. 



Mitä arvelisitte Tirriäisen iäksi kuvien perusteella? Ensimmäisessä kuvassa koko-osviittana puhelimeni, joka on kooltaan 14,5cm*7,7cm.



Uskoisin veikkauksenne menneen metsään, kun kerron Tirriäisen olevan kuvissa n. 7kk ikäinen, ja painavan vaivaiset 600g.

Tirriäinen tuli PESUlle pienestä maalaiskissapopulaatiosta, josta onneksi saimme käydä loukuttamassa myös muita kissoja talteen. Muut kissat olivat onneksi (ainakin näennäisesti) paremmassa kunnossa kuin tämä pienenpieni kissaneito.



Ensimmäiset päivänsä Tirriäinen vietti lähinnä nukkuen ja syöden. Vastaanpanematta sain antaa antibiootit suoraan suuhun ja laittaa neidille myös silmätippoja neljä kertaa päivässä.

Kävimme Tirriäisen kanssa heti meille tulonsa jälkeisenä maanantaina lääkärissä näyttäytymässä. Eihän neidille siellä paljoa voitu mitään tehdä, nesteytystä laitettiin niskaan ja vitamiinipistos pistettiin, mukaan saimme lisää antibiootteja.



 Hetken aikaa olimme PESUlla huolissamme mahtaako Tirriäisestä tulla enää kissaa ollenkaan, niin heikko se oli. Alemmassa kuvassa Tirriäinen on juuri saanut lääkkeet, eikä se tahdo jaksaa edes raahustaa takaisin omaan vihreään telttaansa.



Sitkeä sissi tuntuu olevan tämä Tirriäinen silti. Paino lähti hilautumaan melko reippaallakin tahdilla ylöspäin ja saimme todistaa myös pieniä leikkihetkiä ja omasta turkista huolehtimista! Tirriäisestä kuoriutui myös melko täpäkkä neitokainen, joka uskaltaa sähistä teltastaan tilapäiskotimammalleen, joka hyvää hyvyyttään yrittäisi antaa silmätippoja 😄





Tänään koitti sitten päivä, jolloin puntarin lukemat osoittivat ihanaa lukua 997g! Tirriäinen on vajaassa kahdessa viikossa kerännyt massaa n. 400g ja on piristynyt aivan silminnähden, joten uskallamme jo hieman hengittää ja alkaa uskoa Tirriäisen tulevaisuuteen.







Vielä on silti matkaa edessä, mutta nyt olemme sentään jo voiton puolella! Tästä on hyvä jatkaa. Kunhan painoa on kertynyt vielä jonkin verran enemmän, päässee Tirri uudelleen lääkärin puheille, josko silloin saisimme tiristettyä muutaman tipan vertakin putkiloon FIV- ja FeLV -testejä varten, ja annettua ensimmäisen rokotuksenkin, niin voisimme mahdollisesti aloittaa joko tutustuttamisen omaan laumaamme tai sitten Morticiaan. Verikokeiden tulos jännittää jo näin etukäteen, koska yksi Tirrin populaatiosta tulleista kissoista todettiin FIV-positiiviseksi. Peukut pystyyn, että Tirriäisen kokeet tulisivat aikanaan takaisin negatiivisina!



Aikamoinen muutos aloituskuvaan, vai mitä?

Koossa Tirri ei vielä ihan pärjää edes IKEAn isolle pehmorotalle ;)



Tähän loppuun laitan vielä videon Tirrin suuresta pohdinnasta; syödäkö vai eikö syödä? Se on iso päätös pienelle kissalle!

23 helmikuuta, 2017

Pikku unohdus

Meillä kävi pieni unohdus. Parvekelasihuollon jälkeen unohdimme laittaa tuohon viimeiseen lasiin tiivisteen paikalleen, ja viime yönä täällä Herwoodin metsässä on tuiskuttanut lunta...


Suuren punaisen kollin närkästys tätä kamalaa ja kylmää asiaa kohtaan on silminnähden havaittavissa.

En tykkää.

En tykkää ollenkaan.

Piraatti sen sijaan on vain ihmeissään moisesta, Chaplinhan on kuitenkin jo kokenut lumessakahlaaja, kävihän Chapi pienempänä valjastelemassa. Tokikin vain kerran, mutta ei pilata piraatin mieltä ;)


Lilliä ei pienet lumituiskut haittaa, parvekkeella se viihtyy nukkumassa siltikin.

14 helmikuuta, 2017

Tervehdys ystäville

Me ollaankin oltu melkein kaksi kuukautta hipihiljaa täällä blogistanian puolella, mutta ei huolta, hengissä ollaan! Ollaan vaan pidetty tällaista suunnittelematonta taukoa, eikä olla hirveästi edes kommentoitu teidän muidenkaan juttuja. Luettu ne on kyllä, jotta pysytään vähän perillä siitä mitä kaikille kuuluu!

Nyt tulimme kuitenkin koittamaan paluuta sorvin ääreen toivottamalla teille kaikille ihanille kissakamuille ja teidän palvelijoille oikein ihanaa ystävänpäivää 💕