Kissakolmion emännän kiireistä johtuen emme ole ehtineet täällä
blogistaniassa edes kunnolla kertomaan tästäkin ilouutisesta, eli Leon
ja Amyn kodinsaannista! Lapset muuttivat kumpikin omiin koteihinsa jo
2.12, Leo Helsinkiin asti ja Amy ihan tähän Tampereelle.
Tässä pienet kuvamuistelot näistä kahdesta pienestä rakkaasta, tytöt eka, eli Amy 💖
Ja sitten tietenkin Leonard 💖
Ovat he vain komeita ja kauniita, ja pääsivät kumpainenkin oikein hyviin koteihin pitämään jöötä uusille palvelijoilleen! Hyvää jatkoa Amy ja Leonard 💖
Eli Salainen Joulukissa vuosimallia 2016! Saimme paketin jo aaaaikapäiviä sitten, mutta tietoteknisistä syistä tämä varsin kuvapainotteinen postaus on riippunut ja roikkunut. Eilen sain viimeinkin haettua Lightroomini Verkkokauppa.comista kotiin, ja pääsin kuvien purkuun.
Mielestäni melko rankalla kädellä valkkasin julkaistavia kuvia, ja siltikin niitä jäi jäljelle 43! En halua enää niistä karsia, joten kuvat ovat tässä postauksessa nyt gif-muodossa, pahoittelen.
Paketin avauksessa aktiivisena olivat Chaplin, Lilli ja Crusoe, Lalli tyytyi vain kurkkimaan sivusta ja nauttimaan sitten myöhemmin lahjoista.
Paketissa ensimmäisenä oli joulukortti, joka ei vielä paljastanut lähettäjäksi kuin Salaisen Joulukissan, ovelaa! Seuraavaksi olikin rapinapaperia, ja rapinapaperin alle monen monta värikästä lahjapakettia. Oli pakettia hyviin ja parempiin hetkiin, pikkujoulubailuihin, yhteinen paketti kissakansalle ja emännällekin oma paketti, lisäksi paketista löytyi neljä leluhiirtä, jokaiselle karvanaamalle oma 💞
Crusoe kun on tuollainen herkkupeppu, viihtyi hän melko tiiviisti herkkupakettien kimpussa, joten avasin ystävällisesti lahjaDreamiesit heti. Myös lahjaksi saadut pallot olivat poikien mieleen! Niitä on täällä nyt pyöritelty pitkin lattioita, ja ääni muistuttaa erehdyttävästi joulupalloa, vainoharha iskee emännälle 😀
Lilli ihastui kissanminttutyynyihin, en ehtinyt poistaa niitä edes tuosta suojapussista, kun sen kimpussa oli jo minttuhuuruinen matriarkka.
Myös Chaplin tykästyi minttutyynyyn, joten onneksi saimme lahjaksi myös irtominttua 😉. Lalli on enemmän hiirimiehiä, joten jätkä taisi omia kaikki neljä hiirtä omiin tassuihinsa.
Emäntä ihastui söpöön pieneen harmaaseen tonttuun 💖 sekä herkkulahjuksiinsa. Ne on vedetty jo parempiin suihin, jäljellä on muisto vain! :D
Giffin viimeisessä kuvassa paljastettiin kuka meidän Salainen Joulukissa on, ja sehän oli Mimmi ja Alfred! Aivan ihanan lahjan olivat nuo kauniit ja komeat britit meille koonneet emäntänsä ystävällisellä avustuksella, tästä paketista riittää kissakansalla riemua vielä pitkään. Kiitos! 💖 Kiitos myös Tassulinnan emännälle tämän tradition alkuun laittamisesta!
Nyt seuraa lyhyt päivitys, eli meillä on täällä Kissakolmiossa pieniä tietoteknisiä ongelmia, joista johtuen emme ole vielä päässeet tekemään Salaisen Joulukissan pakettien aukaisua, Amyn ja Leonardin kotiutumisilmoitusta (tässähän se tuli 😺) emmekä yhtään mitään muutakaan. Yritän saada Lightroomin toimintakuntoon pikapuoliin, jotta saisi kuvat kamerasta käsiteltyä ja tännekin esille, kiitämme kärsivällisyydestä! :D
Nyt, kun pennuista on täällä jäljellä enää Amy ja Leonard, päätin varata emollekin lääkäriajan leikkausta, rokotusta ja sirutusta varten.
Lääkäriaika oli tänään, mutta sitä ennen vietin hetken jos toisenkin internetin ihmeellisessä maailmassa tutkailemassa erilaisia kissojen nimiä, koska kissarouvalla ei vielä ollut virallista nimeä ollenkaan. The Big Bang Theoryn näyttelijäkaartin joukosta ei oikeanlaista nimeä tuntunut löytyvän, joten hakua piti vähän laajentaa.
Vaihtoehdoiksi valikoituivat lopulta Blackie Chan (😆) ja Morticia, ja lopullisen valinnan teki sitten mies.
Joten saammeko esitellä, aina yhtä iloisen positiivinen ja hehkeä Morticia-rouvamme!
Tohtorilla Mortti punnittiin (melkein 3kg!) ja tutkittiin pintapuolisesti. Sen jälkeen tuikattiinkin rouva unten maille. Rokotusta ei nyt sitten tällä kertaa annetukaan, koska Morticialla aloitetaan nyt Doximycin -lääkitys mycoplasman vuoksi, joten kuukauden päästä täytyy rouva pakata jälleen kerran autoon ja huristella tohtorin luokse.
Ps. Mulla on nyt tällä hetkellä melkein runsaudenpula uusien blogitekstien kanssa! Mitä tämä tällainen on?
Eilen illalla emäntä kiiruhti iltatöiltään kotiin, koska oli jälleen yhden pennun vuoro matkata omaan kotiinsa, ja tottakai emäntä halusi hieman viettää vielä aikaa palleron kanssa.
Pallero tunnetaan myös nimellä Bernadette, tuttujen kesken Bernie.
Bernie löysi oman kotinsa Kotkasta, joten hän onkin nyt sitten kauimmas "pesäkolosta" muuttanut kisulainen :)
Tänään omaan kotiinsa muutti vuorostaan The Big Bang Theory -pentueen riiviö, kaikessa mukana oleva tättähäärä Sheldon. Kyllä tuntuukin asunto hiljaiselta moisen pyörremyrskyn lähdön jälkeen!
Onneksi uusi palvelijansa vaikutti oikein pärjäävältä, ettei ihan jää Sheldonin jalkoihin ;)
Tämän mustan perjantain kunniaksi nappasin näppäimistön tassuihini ja kirjoittelen tänne vähän tuntojani, olenhan sentään lähestulkoon musta itsekin, vain pieni valkoinen täplä rinnassa yrittää hälventää ihmisten taikauskoa mustia kissoja kohtaan.
Olen nyt asunut täällä Kissakolmiossa heinäkuun alusta asti, eli kohta
viisi kuukautta tulisi täyteen. Tänä aikana olen mm. kasvattanut pentuni
Amayan, Aikon ja Asamin sekä adoptiotyttäreni Akiran luovutusikäisiksi
asti, käynyt leikkauksessa ettei pentuja tulisi enää lisää, saanut
rokotukset, madotukset sekä sirunkin niskaani, onpa minusta otettu myös
verta FIV- ja FeLV -testejä varten (molemmat negatiivisia!) ja viime
viikolla kävin myös hammaslääkärissä, jossa minulta poistettiin
kokonaista kuusi hammasta! Josko nyt riittäisi tuo lääkärissä
ramppaaminen hetkeksi, se kun ei ole mitenkään lempipuuhaani.
Lempipuuhiini sen sijaan kuuluu punaisen pisteen jahtaus, ilorallittelut, raapimispuuta pitkin juokseminen edestakaisin sekä tietenkin syöminen. Syömistä minun kuulemma pitäisikin harrastaa, koska olen niin pienikokoinen ikäisekseni. Ikäähän minulla ei ole vielä edes kahta vuotta, joten nuori plikka. Onneksi tuo tilapäiskotimamma täyttää ruokakuppejamme säännöllisesti hyvällä ruoalla, vaikka välillä ruokahuolto pelaakin vasta komentamalla.
Kyllähän minä täällä tilapäiskodissakin viihdyn, mutta olisihan se ihan ikioma koti mukava, olisi oma tupa ja oma ihminen, täällä joudun kuitenkin jakamaan huomion monen muunkin kissan kanssa, eikä kaikki näistä kissoista ole niin mukavia kuin toiset, jotkut tykkäävät kiusata minun kaltaistani herkkää ja ujohkoa tyttöä, vaikka minä en tekisi yhtään mitään! Sen tähden haluaisinkin muuttaa joko ainoaksi kissaksi, tai jonkun kiltin ja leikkisän kissan ystäväksi.
Mutta missä se kotini luuraa? Kaksi kotiehdokasta minua on käynyt tapaamassa, enkä kelvannut kummallekaan. Minun mielestäni täysin itsestäni riippumattomista syistä, ei ole minun vikani ettei ihminen halua odottaa hyväksyntääni, vaan haluaisi kissan, joka olisi heti valmis syliteltäväksi. Minä taas haluan tutustua ihmisiin omalla aikataulullani. Tilapäiskotimammakin saa nostella minua syliin ja silitellä kaikessa rauhassa, kun olen hänet jo siihen virkaan ylentänyt. Ihmiset ovat kauhean kärsimättömiä otuksia! Puhun kuitenkin vain parista päivästä, ehkä viikosta, en vuosien projektista, hmph.
Ei tässä nyt viitsisi painaa leukaakaan rintaan ja mennä kohti uusia pettymyksiä, koska silloin tuo hieno valkoinen täpläni peittyisi, ja taikausko valtaisi taas ihmisten mielet ;)
